Ensin tutustuimme paikallisiin hengellisiin seurakuntiin ja niiden työmuotoihin.

Vilpittömin mielin olisimme tarttuneet valmiiseen rakennettuun työhön, jossa olisimme olleet mukana ja joka olisi vastannut näkyämme, mutta näin ei käynyt. Näkymme odotti vielä toteutumista vuoteen 2005, jolloin päätimme lähteä aktiivisesti liikkeelle ja aloimme etsiä sopivia vuokratiloja.

Kesällä 2005 yllättäen vapautuikin Karhuvuoressa haltijantie 2:sta entinen kauppa-rakennus, johon kävimme tutustumassa. Tila oli 450 neliöinen liike-rakennus, ja tuntui ensin liian isolta ja kalliilta, mutta lopulta pääsimme yhteisymmärrykseen ja neuvottelu päättyi vuokrasopimukseen.

Ennen kuin saimme kunnon jalansijan aluella, koimme jos jonkinlaista vastarintaa, jopa niin että henkeämme uhattiin. Emme antaneet sen kuitenkaan vaikuttaa edistymiseemme, sillä tiesimme Jumalalta saadun tehtävän tärkeyden. Aloitimme viikottaiset tilaisuudet.

Karhuvuori, jossa työmme alkoi, on kovia kokenut asuin-alue, jossa kantaväestön lisäksi asuu runsaasti maahan muuttajia. Hekin löysivät seurakuntamme ja sen vapaaehtoiset kristilliset palvelut, ja niin ollen työmme on ollut varsin "kansainvälistä" ja värikästä.

Aivan alussa kokousten ohessa, kävimme tutustumassa Karhuvuoressa asuviin avun tarpeessa oleviin ihmisiin; vieden heille evankeliumin ohella ruoka-avustusta. Pian kuitenkin päätimme laajentaa jakamalla ruoka-avustusta seurakunnassamme kerran viikossa. Siitä tulikin lopulta yksi vakituisista työmuodoista; Leipäkirkko, jota ylläpidettiin yli 10 vuotta ja joka laajentui lopulta Kotkasta lähikuntiin. Viikosta toiseen talo täyttyi paikallisista asukkaista, jotka tulivat kuulemaan Jumalan sanaa ja hakemaan ruoka-avustusta.

Myös lapsille järjestettiin heti alusta alkaen pyhäkoulu, jonka Karhuvuoren lapset ottivatkin heti omakseen. Vuosia sen jälkeen syntyi varhaisnuorille suunnattu ns. Jumalan sanan ohessa toimiva pelikerho, joka pyörikin perjantaisin usean vuoden ajan.

Vuosien varrella olemme saaneet palvella alueen asukkaita, yhdessä muiden uskovien kanssa. Olemme kurottaneet evankeliumilla myös Kotkan lähikuntiin. Soihdun sisartoimintaa on pyörinyt niin Kouvolassa kuin Myllykoskellakin. Evankeliumi on saatettu koko kymenlaakson alueen koteihin lehtityön kautta. Olemme saaneet myös olla mukana koulutyössä kylväen Jumalan sanan totuutta usiin sukupolviin.

Kun tänä päivänä lähestymme evankeliumin kanssa alueen asukkaita, saamme kiitoksen ohessa kunnioittavaa palautetta työstämme lähimmäisten hyväksi. Parasta kuitenkin on se, että lähimmäistyö evankeliumin ohessa on vaikuttanut, että paikalliset haluavat vastaanottaa Jeesuksen Vapahtajanaan.

2016 puhalsivat muutoksen tuulet seurakunnassamme ja samana syksynä olikin edessä muutto uusiin vuokratiloihin. Työ jatkuu nykyään Ruonalassa, "kivenheiton päässä" Karhuvuoresta. Moni työmuoto on myös muuttanut muotoaan ja joitakin jäänyt pois, antaen tilaa uudelle.

Eräs viime vuosien projekteista oli Opetuslapsi-illat ryhmänjohtajakoulutuksineen. Kouluttajina toimi Reijo Hänninen ja Jasmin Saari Helsingin Cityseurakunnasta. Lisäksi 2016 syntyi Soihtu media, jonka kautta Soihtu valaisee mm. netin välityksellä youtubessa ja facebookissa!

30.10.2018 Rekisteröimme virallisen Soihtukirkon, jonka puitteissa Kristillisenä avustusyhdistyksenä alkanut työ nyt jatkuu.

Monet eri kansallisuudet ovat tulleet työmme kautta siunatuiksi niin Suomessa kuin muualla; Eesti, Venäjä, Israel, Kenia, Tansania, Intia ja Ukraina.

Olemme saaneet olla auttamassa vähäosaisia ja orpolapsia ennenkaikkea Tansanian Arushassa, jo useiden vuosien ajan. Mm. rakentaen orpokodin lapsille ja porakaivon Masai-heimolle. Vuonna 2021 Pastori Hannu ja Lea Haapaluoma vierailivat myös paikanpäällä, julistaen evankeliumia Masai-heimolle, jossa onkin syntynyt herätys! Kunnia Jumalalle!

Soihtukirkko ja Toivoa Lapsille ry ( Pj. Lea Haapaluoma) tekevät avustustyötä yhdessä niin Tansaniassa, Ukrainassa kuin Suomessa. Ja vuosien varrella olemme tehneet myös yhteistyötä muiden kristillisten yhdistysten, seurakuntien ja yhteisöjen kanssa evankeliumin leviämiseksi kaikin tavoin.

Keväällä -22 saimme olla ensimmäisten joukossa auttamassa Ukrainan pakolaisia, josta muotoutui seurakuntaamme uusi työmuoto. Pidimme aluksi heille jumalanpalveluksen kaksi kertaa viikossa ja jaoimme ruoka-avustusta, vaatteita, kodintarvikkeita, polkupyöriä jne. sekä opetimme Suomen kieltä.

Tällä hetkellä pidämme kerran viikossa kaksikielisen kokouksen, jonka yhteydessä edelleen jaamme mm. ruoka-avustusta.

Monet Ukrainasta tulleet palvelevat nyt seurakunnassamme, yhdessä myös teemme avustustyötä Ukrainan Harkovaan.